Hyvin suunniteltuun sisältömarkkinointiin kuuluu sisältöstrategia. Se on kuitenkin vain puoli ruokaa.
Yhä useampi yritys luottaa digimainonnassa ja -markkinoinnissa sisältömarkkinointiin ja natiivimainontaan. Syy sisältömarkkinoinnin merkityksen kasvuun on oikeastaan aika yksinkertainen: internet. Muinoin ennen internetin suosion räjähdysmäistä kasvua kuluttajien oli paljon nykyistä vaikeampaa kaivaa tietoa etsimästään tuotteesta tai palvelusta. Internet on poistanut tämän kuluttajan ongelman tehokkaasti. Tietoa löytyy helposti ja sitä on paljon.
Internetin avulla kuluttajat ottavat selvää tuotteista ja palveluista, ennen kuin ottavat yhteyttä myyjään. Tämä on aivan keskeinen kuluttajakäyttäytymisen muutos, jonka internet on tuonut tullessaan. Tietojen kerääminen erilaisista palveluista ja tuotteista on vuosi vuodelta helpompaa netissä. Kuka tarvitsee enää matkatoimistoa, kun tarvittavat tiedot ja toimet voi kuluttaja tehdä netissä?
Sisältömarkkinointia on siis vaikea ohittaa. Yhä useampi myyjä on havainnut sen tosiasian, että kirjoittamisella on väliä. Niin sanottu ”helppoheikkimyynti” ei enää toimi. Asiakkaalle on pystyttävä tarjoamaan jotain oikeasti arvokasta ja merkityksellistä ja yhä useammin se tapahtuu netissä – siksi, että siellä ne asiakkaat ovat.
Pelkkä sisältöjen suoltaminen tajunnan virralla on ehkä parempi kuin ei mitään, mutta kaikki sisältömarkkinoinnin oppaat jaksavat kuitenkin muistuttaa sisältöstrategian tärkeydestä. Wikipedia määrittelee sisältöstrategian näin:
Sisältöstrategia on organisaation strategian mukaista markkinoinnin pitkäjänteistä kohdentamista halutuille ostajapersoonille. Sen pohjalta toteutetaan organisaation sisältömarkkinointia. Sisältöstrategia on liiketoimintastrategiasta lähtevä työ, jonka tehtävä on fokusoida sisältömarkkinointia yrityksen tai organisaation kasvun tueksi juuri oikeisiin kohderyhmiin ja heille tarpeellisiin sisältöihin.
Määritelmä pitää sisällään monta silmiinpistävää termiä, kuten ”pitkäjännitteistä”, ”ostajapersoonille” ja ”tarpeellisiin sisältöihin”.
Sisältöstrategiassa siis määritellään myös, millaisille asiakkaille tai ostajapersoonille sisältöä on tarkoitus tehdä. Sen lisäksi sisältöstrategia sisältää vielä astetta vaikeamman haasteen: on pystyttävä suunnittelemaan mitä ostajapersoonille tarjotaan. Sisältömarkkinoinnin sääntö numero yksi on, ettei sen keinoin pidä tuputtaa ostajapersoonille viestiä tuotteen tai palvelun erinomaisuudesta. Sisällön tulee olla aidosti lukijaa kiinnostavaa.
Sisällön suunnittelussa yrityksen tai organisaation on mietittävä, minkä asiakkaan ongelman sisältö ratkaisee. Sen sijaan että kiinteistö kehuu netissä palveluaan, sen kannattaa kertoa, mitä seikkoja asuntokaupassa kannattaa huomioida tai listata syitä, miksi asuntokaupassa kannattaa käyttää kiinteistövälittäjää, tai miten asunnonmyyjän kannattaa valita kiinteistövälittäjä.
Näiden kysymysten lisäksi sisältöstrategiassa tulee määritellä tavoitteet, sisällön jakelukanavat ja -teknologiat, aikataulu sekä seurannan ja raportoinnin mittarit ja työkalut.
Avainsana sisältömarkkinoinnissa on tuo Wikipediankin mainitsema pitkäjännitteisyys. Sisältömarkkinointi ei ole mikään taikasana räjähdysmäiseen myynnin kasvuun. Yksittäinen blogi tai artikkeli tuskin tuo lisää myyntiä. Sisältöjä pitää tuottaa säännöllisesti ja kärsivällisesti.
Kaikki nämä ovat haastavia tehtäviä.
Silti ne ratkaisemalla yritys on vasta alkumatkalla. Suurin haaste sisältömarkkinoinnissa tulee eteen vasta sisältöstrategian laatimisen jälkeen.
Sitä sisältöä pitää nimittäin myös tuottaa.
Se tärkein ja keskeisin osa sisältömarkkinoinnissa on yleensä se kaikkein vaikein rasti. On huomattavasti helpompaa asettaa tavoitteita tai seurata tuloksia, kuin tehdä sitä raakaa työtä, mitä sisältömarkkinointi vaatii. Juttujen, blogien ja artikkelien kirjoittaminen on se suurin kompastuskivi.
Miksi se sisällön tuottaminen sitten on sitten kantona kaskessa? Vaikka suurin osa suomalaisista osaa kirjoittaa hyvää suomen kieltä (kiitos erinomaisen peruskoulun), on sisällön tuottaminen silti monelle ylitsepääsemättömän haastavaa. Osa ihmisistä on ylikriittisiä, osa kokee kirjoittamisen vastenmielisenä ja osalla ei ole aikaa.
Sisältöstrategia on tietenkin hyödytön ilman sisältöjä. Siksi keskeisimpään kompastuskiveen kannattaa miettiä ratkaisu ennen kuin rynnätään sisältöstrategian kimppuun.
Ei ole varmaankaan mitään yleispätevää ohjetta siihen, miten ihmiset saadaan tekemään sisältöjä. Yksi konsti on kuitenkin osoittautunut toimivaksi. Organisaatiossa voidaan käyttää hyviä kirjoittajia ja siitä nauttivia eräänlaisina haamukirjoittajina.
Homma toimii niin, että sisällön substanssin eli varsinaisen asiasisällön tuottaa se henkilö, joka aiheen parhaiten tuntee. Hän laittaa kovat faktat ylös vaikkapa vain ranskalaisin viivoin. Sitten tämä haamukirjoittaja tekee faktojen perusteella aiheesta jutun ja antaa jutun sitten asiasisällön tehneelle sen tarkistettavaksi.
Tarvitsetko apua sisältöstrategian laadinnassa tai sisällön tuottamisessa? Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä!
