Koronavuosi laski lähes kaikkea mainontaa. Verkkomainonta kuitenkin kasvoi kriisivuonnakin.
Maailmanlaajuisen koronakriisin vaikutukset näkyivät viime vuonna Suomen taloudessa laajasti. Myös mainontaan se jätti jälkensä.
Markkinatutkimusyritys Kantarin mediatutkimuksen mukaan mediamainontaan käytettiin yhteensä Suomessa 1,1 miljardia euroa vuonna 2020 ja mainonnan määrä laski -11,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantarin kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat media-alan liitot.
Koronakriisin vaikutus mainonnan määrään oli suurimmillaan koronakriisin puhjettua huhti–toukokuussa. Kantarin mukaan silloin nähtiin Suomen historian suurimmat mediamainonnan määrän laskuprosentit. Kesän ja syksyn aikana tilanne kääntyi kuitenkin vähitellen kohti normaalia, ja vuoden viimeisten kuukausien muutokset mainonnan määrässä olivat jo maltillisia.
Mediaryhmien osuuksia tarkastelu paljastaa mielenkiintoisia eroja.
Mainonta painetussa mediassa laski lähes 25 prosenttia. Ulko- ja liikennemainonta laski vieläkin enemmän, 29 prosenttia. Mainonta sähköisissä medioissa laski sen sijaan vain 3,5 prosenttia.
Sähköisen median eri kanavissa oli kuitenkin suuria eroja. Elokuvamainonta laski lähes 62 prosenttia, radiomainonta laski yli 20 prosenttia ja televisiomainontakin laski 9,2 prosenttia.
Sähköisistä medioista vain verkkomainonta kasvoi, 2,2 prosenttia. Tämä kertoo selvästi siitä trendistä, joka on ollut nähtävissä jo pitempään. Verkkomainonnan merkitys kasvaa vuosi vuodelta.
Edelleen jos mennään tarkempaan jaotteluun, niin verkkomainonnan sisällä vain some- ja hakumainonta olivat kasvusuuntaisia. Hakukonemainonta kasvoi 4,7 prosenttia ja somemainonta kasvoi 8,4 prosenttia.
Sekä hakukonemainonta että somemainonta tarjoavat mainostajille laajan mahdollisuuden tavoittaa erilaisia kohderyhmiä.
Esimerkiksi suosituimmat sosiaalisen median kanavat tavoittavat laajan, mutta hieman erilaisen kohderyhmän. Hieman yksinkertaistaen: Facebook tavoittaa laajat käyttäjäryhmät kaikista ikäluokista, Instagram tavoittaa nuoret ja nuoret aikuiset, Twitter tavoittaa ennen kaikkea yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta kiinnostuneen yleisön, ja LinkedIn on selkeästi profiloitunut työelämän verkostoitujiin ja B2B-asiakkaisiin.
